Työnohjaus
Työnohjaus on ohjaajan kanssa vuorovaikutuksessa tapahtuva ammatillisen kehittymisen tukimuoto niillä ammattialoilla, joilla työtä tehdään henkisten varustusten ja oman persoonan varassa.
Työnohjauksen avulla pidetään huolta jaksamisesta ja ammattitaidon kehittymisestä. Vaativassa ihmissuhdetyössä, kuten kasvatus-, sosiaali- ja terveysaloilla, työnohjaus on vakiintunut yleiseksi käytännöksi, ja työehtosopimuksissa se onkin määritelty jokaisen työntekijän oikeudeksi. Työnantajan näkökulmasta katsoen työohjausta voidaan pitää työn laadun varmentamisen välineenä, ja työnohjauksella on myös työsuojelullinen funktio.
Mitä työnohjauksessa tapahtuu?
Indikatorin perusajatus on auttaa asiakasta kasvamaan ja kehittymään ammattilaisena osana työyhteisöä ja palvelujärjestelmää.
Indikator tulee osaksi työyhteisöä työnohjauksen ja kouluttamisen keinoin. Tavoitteena on vuorovaikutteinen yhteistyöprosessi, joka pohjautuu reflektiivisyyteen.
Työntekijän persoona on keskeinen työn tekemisen väline. Se osa, joka on investoitu työhön, on työnohjauksessa tapahtuvan tutkimuksen kohde. Työnohjauksen avulla ohjattava voi reflektiivisesti tarkastella persoonallisia investointejaan ja pohtia, miten hänessä syntyy ja muodostuu se tieto, jota hän työssään käyttää ja mistä nousevat hänen toimintansa perustelut.
Työnohjaus luo reflektiivisyydelle puitteet pysähtyä itsensä äärelle pohtimaan ja tiedostamaan omaa käyttöteoriaa, jonka pohjalta perustehtävää työyhteisössä toteutetaan. Käyttöteoria muodostuu ideoista, olettamuksista ja uskomuksista, eli sisäistetyistä toimintataipumuksista. Tämä työskentelytapa auttaa ymmärtämään omaa käyttäytymistä työssä ja toisaalta ihmisten erilaisuutta.
Reflektiivisyydellä tarkoitetaan kykyä arvioida omaa toimintaa, sen tuloksia ja taustalla vaikuttavia olettamuksia. Itsereflektion avulla yksilö pystyy paitsi ymmärtämään, myös vaikuttamaan, rekonstruoimaan ja muuttamaan käsityksiään sekä toimintatapaansa. Tässä ajattelumallissa oppiminen on inhimillistä toimintaa, joka johtaa muutokseen. Se perustuu ajatukseen omaan kokemukseen perustuvasta oppimisesta.
Miksi työnohjaukseen?
Työnohjauksen lähtökohta
Lähtökohtana on omien toimintataipumusten tutkiminen ja kompassina oletus, ettei yhteiskunta tai työorganisaatio voi muuttua, ellei työntekijä itse muutu. Itsereflektio on mahdollista vasta kun asianomainen on sisäistänyt reflektiivisen työskentelytavan, ja työnohjaus luo puitteet juuri tämän ajatuksen harjoitteluun. Yhdessä tehty reflektointi rikastaa reflektointiprosessia ja nopeuttaa oman käyttöteorian tutkimista. Käyttöteorialle on ominaista, että se on tiedostamattomana toimiva sisäinen ajattelun ohjausjärjestelmä. Toisen erilainen käyttöteoria tarjoaa mahdollisuuden moniulotteiseen pohdintaan.
Työnohjauksen tulokset
Organisaatiot, joissa henkilöstön osaaminen ja kyky oppia ovat korkealla tasolla, selviytyvät sujuvammin suuristakin muutoksista. Muutos ja oppiminen ovat ilmiöinä vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa. Muutoksen myötä vanha osaaminen muuttuu riittämättömäksi ja on hankittava uutta osaamista. Toisaalta uusi osaaminen luo mahdollisuuksia toiminnan kehittämiselle ja muutoksille. Toimintaympäristössä tapahtuva muutos pakottaa organisaatiot ja yksilöt uudelleen arvioimaan ja pois oppimaan aiemmista ajattelu- ja toimintatavoista sekä kehittämään uusia.
TYÖNOHJAUKSEN KOHDERYHMÄ
Työnohjauksen kohderyhmänä ovat sosiaali- ja
terveydenhuollon ammattilaiset sekä pelastustoimen ja poliisin henkilöstö.
Aloita organisaatiosi matka kohti ammatillista hyvinvointia! Ota yhteyttä, niin suunnitellaan juuri teille sopiva kokonaisuus.